Lapsiperheiden Etuj�rjest� r.y.

Laki lasten päivähoidosta määrää, että päivähoidon tulee iän ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti
edistää lapsen fyysistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä. Jotta tämä tavoite voidaan
saavuttaa, tulee päiväkotiryhmien koot olla ammattiliittojen ja asiantuntijoiden mukaan
nykyistä pienempiä. Tällä hetkellä lapsimäärät ylittävät nämä suositukset niin Porvoossa kuin
maanlaajuisestikin.

Porvoon päivähoitojonoissa on lapsia enemmän kuin olemassa olevat päiväkodit pystyvät ottamaan
vastaan. Jos kuntalisää ei jatketa, lisää se jonossa olevien lasten määrä entisestään. Lapsia on
jouduttu jo nyt sijoittamaan muualle kuin perheen kannalta tarkoituksenmukaisimpaan päiväkotiin.
Lisäksi päivähoitoryhmät ovat täynnä ja paikoin ryhmien lapsimäärät on ylitetty, jotta lapsille
löytyisi hoitopaikka. Ryhmäkokojen kasvua kompensoidaan aikuisten määrää lisäämällä, mutta
tutkimukset osoittavat, että kyse ei ole aikuisten määrästä ja taidoista, vaan ryhmän dynamiikasta.

Asiantuntijoiden mukaan lapselle olisi parasta, jos hän voisi kasvaa ainakin noin
puolitoistavuotiaaksi kotona ja kolmevuotiaaksi kodinomaisessa perhepäivähoidossa.
Puolitoistavuotias ei aivojensa kehitysvaiheen takia kykene solmimaan kiintymyssuhdetta kuin 3-4
ihmiseen. Siirtyminen liian aikaisin suureen ryhmään haittaa lapsen älyllistä ja kielellistä
kehitystä. Tästä on selvä tutkimusnäyttöä. Suuret ryhmät lisäävät myös infektioriskejä.

Vasta yli kolmivuotias pystyy ottamaan vastaan suuremman sosiaalisen ryhmän tuomat haasteet.
Tutkijoiden ja ammattiliittojen suosittelema lapsimäärä esimerkiksi alle kolmivuotiaille on 6-8
lasta ryhmässä. Nykyinen tilanne ei siis ole kovin lähellä tätä ihannekokoa. Kunnan talouden tilan
huomioiden tällaisia ryhmiä on vaikea toteuttaa. Suositusta kohti pitää kuitenkin pyrkiä
pienentämällä nykyisiä lapsiryhmäkokoja, jotka saattavat olla jopa yli kaksi kertaa suosituksia
suuremmat.

Me allekirjoittaneet haluamme painottaa, että perheiden elämän tilanteet ovat erilaisia. Perheille,
jotka tarvitsevat alle kolmevuotiaalle lapselle hoitopaikan tulee pystyä tarjoamaan
perhepäivähoitoa tai pienissä päiväkotiryhmissä tarjottavaa hoitoa riittävin henkilökuntaresurssein.
Kaupungin taholta ratkaisuna voi olla ryhmäperhepäivähoidon kehittäminen sekä yksittäisten
perhepäivähoitajien verkostoitumisen tukeminen.

Ryhmäkoot ja hoitajien määrät ovat poliitikkojen päätettävissä. Niiden vajauksia ei voi korvata
edes koulutetulla henkilökunnalla. Me allekirjoittaneet painotamme lapsen edun huomioimista myös
säästötoimista päätettäessä YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti. Näin ollen se, että
jätetään päättämättä ryhmäkokojen pienentämisestä ja henkilökunnan määrän sopeuttamisesta
vastaamaan lasten todellista tarvetta, täytyy pystyä perustelemaan lapsen edulla.

Yli suuret ryhmät myös lisäävät paineita päiväkotihenkilöstölle. Suurista ryhmistä aiheutuu
enemmän melua ja levottomuutta, eikä henkilöstö pysty vastaamaan lasten yksilöllisiin tarpeisiin
ammattitaitoisuudesta huolimatta. Lisäksi suurissa ryhmissä hoitajat sairastelevat enemmän.

Porvoon henkilöstön täyttölupamenettelyn myötä sijaisia ei ole lupa palkata kuin erikoisluvalla ja
pidempään sijaistarpeiseen. Tämä osaltaan johtaa henkilöstövajaukseen päiväkodeissa ja lisää
työmäärää.

Porvoon kaupungin päivähoitoa koskevien säästötoimien pitkäaikaisvaikutukset tulevat näkymään
korjaavien palveluiden puolella, ellei päivähoidon ryhmäkokoihin, hoitomuotojen monipuolisuuteen ja
henkilöstön määrään panosteta heikossakin taloudellisessa tilanteessa. Lapsen edun vastaiset
päätökset palautuvat myöhemmin eteemme huomattavan paljon vaikeampina ja kalliimpina!

Henrietta Janhonen
henrietta.janhonen(@)hotmail.com
Porvoon seudun aluevastaava
Lapsiperheiden Etujärjestö

Sanna Hamström
sanna.hamstrom(@)luukku.com
Porvoon seudun aluevastaava
Lapsiperheiden Etujärjestö

Hyvät Kuopion kaupunginhallituksen jäsenet,

Olemme huolestuneina seuranneet kaupunginhallituksen säästö kuuria ja kauhuksemme huomasimme lehdestä (SS 31.3.2009) kaupungin lisäsäästötarpeista ja pyrkimyksistä vähentää 150 henkilötyövuotta ensi vuonna. Miten tämä säästötavoite on mahdollinen yhtälö henkilöstön lisäyspaineiden kanssa? Kuopion kaupungin Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman vuoden 2008 toimintakertomuksessa on seuraavaa (s. 5.): ”Terveydenhoitajien virkojen lisääminen: On arvioitu neuvolatoimintaan ja koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon tulossa olevan asetuksen tuomiin muutoksiin (määritykset toiminnan sisältöön jotka tulevat johtamaan terveydenhoitajien lisävirkojen tarpeeseen). Asetuksen arvellaan astuvan voimaan 1.7.2009 ja siirtymäaikaa annettane korjata tilanne 1.1.2011 asti. Lisävirkojen tarve on näillä näkymin 17 terveydenhoitajan ja 5-7 lääkärivirkaa.” Samalla sivulla puhutaan myös koulupsykologien ja kuraattorien virkojen lisätarpeesta, joka määrärahojen puutteessa jäi korjaamatta vuonna 2008.

Jo nyt säästöistä johtuvat lomautukset iskevät lapsiin ja nuoriin kipeästi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijoiden mukaan lapset ja nuoret kärsivät huomattavasti päivähoito ja koulutoimen säästöistä. Suuret ryhmäkoot sekä vaihtuvat ja väsyneet aikuissuhteet aiheuttavat lapsille huomattavia tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöitä. He myös huomauttavat, että palvelujen lähtötaso on nyt huonompi kuin 1990-laman alussa, joten säästötoimiin ei todellakaan nykytasosta ole enää varaa. (http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/03/tutkijat_lasten_palveluista_ei_saa_leikata_taantumassa_650134.html)

Haluaisimme kuulla, miten jatkuvista säästöistä huolimatta aiotte turvata kuopiolaisten lasten ja nuorten tulevaisuuden?

Kuopiossa 1.4.2009

Lapsiperheiden Etujärjestö ry:n Kuopion aluevastaavat
Laura Hiltunen ja Katja Koivistoinen

Me allekirjoittaneet Porvoon seudun Lapsiperheiden Etujärjestön edustajat haluamme että:
1. Porvoon kouluverkosta päätettäessä ei lakkauteta pieniä kouluja vaan niiden toimintaa kehitetään monipuolisesti ja yhteistyössä koulujen, vanhempien sekä kunnallisten päättäjien kanssa.
2. Saamme selvityksen siitä, miten Porvoo aikoo käyttää Opetusministeriön vuodelle 2009 jakamat valtionosuudet, jotka on tarkoitettu yleisesti kaikille kunnille luokkakokojen pienentämiseksi kouluissa.

Perustelut

Pienten koulujen lakkauttaminen merkitsee jäljelle jäävien keskisuurten ja suurten koulujen ryhmäkokojen kasvamista. Opetusministeriön toimesta on valtakunnallisella tasolla painotettu ryhmäkokojen pienentämisen tärkeyttä. Perusteena on mainittu mm. oppilaiden sosiaalisen pahoinvoinnin ehkäiseminen
ja opetuksen laadun varmistaminen. Tähän on myös annettu kunnille avustuksia.

Koulujen lakkauttamisen sijaan tulee voimavarat kohdistaa pienempien koulujen kehittämiseen esimerkiksi alueidensa toimintakeskuksiksi. Lisäksi pienten ja kyläkoulujen toimintaa, tuloksia ja asemaa tulee arvioida säännöllisesti yhteistyössä koulujen kanssa. Kun lakkautuspäätös perustuu taloudellisiin näkökulmiin, ei pedagogiikkaa ja lasten sosiaalista hyvinvointia huomioida tarpeeksi.

Opetushallituksen teettämänä on tutkittu pienten koulujen kehittämistä. Hankkeen tuloksena syntyi malleja yhteistyön organisoimisesta koulun, koulutoimen ja lautakuntien kesken. Kyläkouluille tulee siis tarjota mahdollisuus verkostoitua ja rakentaa erilaisia keskinäisiä yhteistyömalleja. Moniammatillisen verkoston yhteistyötä pitää lisäksi rakentaa kunta- ja aluekohtaisesti. Porvoon kaupungin strategiassa on mainittu yhtenä tärkeänä osana ylläpitää ja tukea elävää maaseutua. Kyläkoulujen lakkauttamiset ovat myös ristiriidassa tämän strategian kanssa.

Pienten ja suurten koulujen yhteistyötä tulee kehittää niin, että molempien koulumuotojen vahvat puolet tulevat hyödynnettyä lasten parhaaksi. Lisäksi on tehostettava pienimpien koulujen sekä kyseisen alueen esikoulujen ja päivähoidon yhteistyötä.

Kouluja koskevat päätökset tulee tehdä käyttäen Lapsivaikutusten arviointi (LVA) –menetelmää, jotta lapsen etu varmasti tulee huomioiduksi. Päätöksenteossa tulee myös ottaa huomioon lakkauttamisten aiheuttamat vaikutukset jäljelle jäävien koulujen luokkakokoihin ja seuraukset oppilaiden hyvinvointiin. Opetusryhmien kasvamisen vaikutukset erityispalveluiden (kuten koulupsykologit, kouluterveydenhoitajat, erityisopettajat) käytön lisääntymiseen tulee selvittää LVA:n mukaisesti.

Me allekirjoittaneet haluamme tietää, miten Porvoon kaupunki kohdentaa valtionosuuksina saamansa rahat, jotka on tarkoitettu luokkakokojen pienentämiseen.

Henrietta Janhonen
Porvoon seudun aluevastaava
Lapsiperheiden Etujärjestö
henrietta.janhonen(@)hotmail.com

Sanna Hamström
Porvoon seudun aluevastaava
Lapsiperheiden Etujärjestö
sanna.hamstrom(@)luukku.com

Pienten koulujen olemassaolo tuntuu olevan Porvoossa jatkuvan pompotuksen kohteena. Lisäksi tällä hetkellä kouluja koskevassa päätöksenteossa on kokonaan unohtunut lapsen etu. Se, että “säästöpaniikissa” lakkautetaan monta pientä koulua, merkitsee väistämättä sitä, että isompien koulujen ryhmäkoot kasvavat entuudestaan. Samaan aikaan valtakunnallisella tasolla on Opetusministeriön toimesta painotettu luokkakokojen pienentämisen tärkeyttä oppilaiden pahoinvoinnin ehkäisemiseksi ja opetuksen laadun varmistamiseksi. Siihen on jopa annettu kunnille avustuksia.

Koulujen lakkauttamisen sijaan tulee voimavarat päätöksenteossa kohdistaa pienempien koulujen kehittämiseen (esimerkiksi alueidensa toimintakeskuksiksi). Lisäksi on tärkeää arvioida pienten ja kyläkoulujen toimintaa, tuloksia ja asemaa säännöllisesti yhteistyössä koulujen kanssa. Valitettavan usein “kyläkoulukeskusteluun” herätään vasta, kun koulun lakkautus on jo lautakunnan asialistalla. Lakkautusuhan alla nouseva keskustelu keskittyy yleensä, kuten nyt myös Porvoossa, lähes ainoastaan taloudellisiin näkökulmiin, eikä pedagogiikalle jää siinä enää sijaa. Lakkautuskeskustelu tuo myös hyvin esille koulujen ammattihenkilökunnan ja päätöksentekijöiden etäisyyden toisistaan. Lautakuntien luottamusmiehillä ei useinkaan ole kosketuspintaa koulun kehittämiskysymyksiin, jolloin päätöksentekoprosessi jää suppeaksi.

Opetushallituksen teettämänä on tutkittu pienten koulujen kehittämistä. Hankkeen tuloksena syntyi malleja yhteistyön organisoimisesta koulun, koulutoimen ja lautakunnan kesken. “Kyläkoulujen” opettajia tulisi kannustaa verkostoitumaan ja rakentamaan erilaisia yhteistyömalleja tahollaan. Yhteistyötä pitäisi myös lähteä rakentamaan kunta- ja aluekohtaisesti siten, että tuki ja opastus saataisiin paikan päälle. Opetushallituksen hankkeessa korostettiin koulun merkitystä kylälle ja vaadittiin valtion taholta korvamerkittyjä rahoja takaisin. Myös koulun merkitys kylän monitoimikeskuksena nostettiin esiin.

Porvoon päätöksenteossa keskeiseksi kysymykseksi tulee nostaa pienten koulujen kehityksen mahdollistaminen sekä erityisesti lautakuntien ja eri kokoisten koulujen kehittäjäopettajien yhteydenpito eli kuuleminen, näkemysten vaihtaminen ja yhteistyö. Kouluverkoston kartoittamisohjelman yhteydessä tulee ottaa huomioon lakkauttamisten aiheuttamat vaikutukset jäljelle jäävien koulujen luokkakokoihin ja seuraukset oppilaiden hyvinvointiin. Pienten ja suurten koulujen yhteistyötä tulee kehittää niin, että molempien koulumuotojen vahvat puolet tulevat hyödynnettyä lasten parhaaksi. Lisäksi on tehostettava pienimpien koulujen sekä kyseisen alueen esikoulujen ja päivähoidon yhteistyötä.

Kouluja ei pidä asettaa vastakkain kokonsa mukaan, vaan pyrkiä tasapainottamaan oppilasmäärää ikätason mukaan eri koulujen kesken. Porvoossa on suurehko hajonta oppilasmäärissä eri koulujen kesken. Erityisesti alakoulun oppilaille tulee jatkossakin tarjota mahdollisuus aloittaa koulutiensä pienemmissä kouluissa. Pienen ekaluokkalaisen kannalta koulun koolla on yleensä merkitystä. Suurempien koulujen tarjoamat valinnanmahdollisuudet ovat useimminten vasta myöhemmällä iällä tärkeitä. Eri asia on, että esimerkiksi erityisopetuksen järjestäminen suuremmissa kouluissa on tietenkin resurssien takia perusteltua. Yleisesti ottaen kuitenkin 7-vuotias ja 13-vuotias tarvitsevat erilaisen koulu- ja kasvuympäristön. Kaikkia koulukokoja sekä eri koulujen ja päätöksentekijöiden yhteistyötä tarvitaan talouden tilanteesta riippumatta. Tämä tulisi ottaa huomioon koulu- ja luokkakokoja suunnitellessa.

Henrietta Janhonen
Lapsiperheiden Etujärjestö ry:n aluevastaava

Sanna Hamström
Lapsiperheiden Etujärjestö ry:n aluevastaava

Vi undertecknade förstår att det är extra tuffa tider och ont om pengar, men slutligen är det frågan
om vad man vill prioritera. Om man nu i “sparpaniken” kör ner små och byskolor, kan framtiden hämta med sig mycket större kostnader. Vi vill betona att vi förstår att det behövs sparåtgärder i dessa tider, men kan inte godkänna med vilka åtgärder besparingarna körs igenom.

Undervisningsministeriet föredrar i sitt utlåtandet små klassenheter, och har till och med delat ut skillda “öronmärkta” pengar till detta i vissa kommuner. Om man avslutar flera små skolor, ledar det naturligtvis till större grupper i kvarblivande större skolor. Stora gruppstorlekar har visats att påverka negativt till både barnens fysiska och psykiska hälsa. Vi har inte råd till det.

Man borde i stället för att köra ner skolorna, utveckla deras verksamhet. Byskolorna är ju “multifunktionella” på många sätt. De har inte betydelse endast för elever, utan står också för samhörighet och gemenskap. Med bra och planerad samarbete mellan nämder,föräldrar, daghem, skolor, byråd och fritidsverksamhet, kan vi sökert komma längre. Betydelse av utveckling och samarbete förekommer också i Undervisningsministeriets rapport om småskolor.

Vi vill betona att storskolor behövs också och att man ska inte motsatta små och stora skolor. Barn i olika åldrar har olika behov. Ett litet barn känner sig tryggt när den får gå i en skola nära hemmet, med liten grupp och bekanta människor. En större barn och tonåring kan igen bra utnyttja de stora utval av möjligheter en storskola kan bjuda på. Dessutom har större skolor bättre resurser till specialundervisning.

Barnen är unika och det måste finnas alternativer i skolstorlekar också i sämre financiella situationen. Det är inte lätt och ta hänsyn till detta i beslutsfattandet. Men med mera sammarbete mellan föräldrar, daghem, skolor, nämder osv tror vi, att det leder till bättre resultat både på psykiskt och ekonomiskt sätt. Vi måste lära oss göra sådana beslut här i Borgå som vi kan stå för också i framtiden.

Henrietta Janhonen
henrietta.janhonen@hotmail.com
Sanna Hamström
sanna.hamstrom@luukku.com
Borgånejdens verksamhets ansvariga
Barnfamiljernas intresseorganisation

www.lape.fi

KANNANOTTO

Kuopion Yhteiskoulun lakkauttaminen on suunnitelmissa aikaistaa. Kiirehtiminen ei kuitenkaan ole osoittautunut viisaaksi ratkaisuksi aikaisemmissakaan kouluverkoston supistuksissa, joten aikalisän ottaminen on tarpeen tällä kertaa. Yhteiskoulun lakkauttamista perustellaan keskusta-alueen vähenevillä oppilasmäärillä ja onkin totta, että uuden koulupolkusuunnitelman mukaiselta alueelta tulevat yläkoululaiset mahtuvat juuri ja juuri Minna Canthin ja Hatsalan Klassilliseen yläkouluun. Ongelmalliseksi tilanne kuitenkin tulee, kun eteläisten kaupunginosien oppilasylimäärää suunnitellaan purettavaksi keskusta-alueen kouluihin.

Kouluverkostosuunnitelmassa yhden koulun oppilasmäärän ylärajaksi on määritelty 600 oppilasta. Kallaveden kouluun laskennallisesti mahtuisi 720 ja Hatsalaan 670, mutta yli 600 oppilaan sisäänoton ei tulisi olla kuin väliaikaista. Kuopion kaupungin väestö- ja oppilasennusteiden mukaan seuraavien seitsemän vuoden aikana Kallaveden kouluun oppilaita olisi tulossa noin 800 vuosittain, mikä tekee 200 ylimääräistä oppilasta vuosittain. Eteläisen alueen toisen yläkoulun, Jynkänlahden koulun, oppilasmäärän ennustetaan lähtevän laskuun vuonna 2010, mutta kapasiteettia siellä on maksimissaan 80 oppilaspaikkaa (vuonna 2015).

Jo näiden yksinkertaistenkin laskelmien avulla, joissa ei ole huomioitu painotusten vetovoimaisuutta, huomataan tilanteen kestämättömyys: Yhteiskoulun lakkauttaminen muuttaa vähintään yhden yläkoulun oppilasmäärältään pysyvästi yli 600 oppilaan kouluksi. Tästä syystä vaadimme Lapsiperheiden Etujärjestö ry:n edustajina pidättäytymistä Kuopion Yhteiskoulun lakkauttamisen aikaistamisesta, oppilaiden sijoittumisen ja koulupaikkojen riittävyyden varmistamiseksi lisäselvityksillä koskien koko Kuopion kouluverkkoa huomioiden eri tilojen remontointitarpeet ja oppilaiden liikkuvuuden eri koulujen välillä.

Kuopiossa 17.10.2008

Laura Hiltunen ja Katja Koivistoinen
Kuopion aluevastaavat
Lapsiperheiden Etujärjestö ry

Lapsiperheiden Etujärjestö ry on perustettu 17.11.2001. Se pitää yllä ja solmii suhteita ministeriöihin, eduskuntaan, kuntiin ja muihin päättäviin tahoihin, sekä muihin lapsi- ja perheasioihin keskittyneisiin kotimaisiin ja ulkomaisiin järjestöihin ja tutkimuslaitoksiin. Tavoitteena on saada lainsäädännössä aikaan muutoksia, joilla lisätään lapsiperheiden mahdollisuuksia löytää kunkin perheen yksilölliseen tilanteeseen parhaiten sopivia ratkaisuja ja katkaistaan lapsiperheiden taloudellisen aseman heikkeneminen muuhun väestöön nähden. Pienten lasten koti- ja päivähoidon, koululaisten iltapäivähoidon, lasten-, äitiys- ja perheneuvoloiden, lapsilisien, perhevapaiden, työelämän ja verotuksen kehittäminen perheystävällisempään suuntaan ovat vaikuttamisen painopisteitä.
Lisätietoja: www.lape.fi

Toukokuussa 2008 Lapsiperheiden Etujärjestö ry:n Oulun Seudun paikallisjaosto vetosi Oulun kaupunginhallitukseen, jotta se teettäisi lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin suunnitteilla olevasta Kastellin suurkoulusta.

Tällöin kaupunginhallitus oli päättänyt tehdä vertailun mahdollisen suurkoulun ja pienempien yksiköiden käyttömenoista. Lapsiperheiden Etujärjestö kannusti päättäjiä perehtymään vastaavasti myös siihen, millaisia vaikutuksia hankkeella on sen varsinaisen kohderyhmän, eli lasten, nuorten ja perheiden, arkeen.

Kuntien tulee toiminnassaan noudattaa valtakunnallista Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa. Kehittämisohjelmaan on kirjattu YK:n Lasten oikeuksien sopimuksen mukaisesti, että julkisen vallan on kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä asetettava päätöksenteossa lapsen etu ensisijalle.

Lapsen edun toteutumiseksi on päätöksentekijöillä oltava ratkaisuja tehdessään tietoa päätösten vaikutuksista lapsiin. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman mukaan päätöksiä tulee analysoida etukäteisesti lapsen ja perheen näkökulmasta yhtenä välineenä lapsivaikutusten arviointi.

Stakes on vuonna 2006 julkaissut Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen – nimisen oppaan, joka tarjoaa erinomaiset ohjeet arvioinnin tekemiseen. Opas neuvoo, kuinka arvioida lapsiin kohdistuvia välittömiä vaikutuksia, kuten vaikutukset terveyteen, ihmissuhteisiin ja liikkumiseen ja myös välillisiä vaikutuksia, kuten vaikutukset vanhempiin tai alueeseen.

Lapsivaikutusten arviointiopas antaa ohjeet tiedonkeruuseen eri menetelmillä ja useilta eri tahoilta hyödyntäen yhteistyössä monipuolisesti eri tahoja, jotta kokonaiskuva saadaan mahdollisimman kattavaksi.

Laaja hanke, jossa Kastellin monitoimitalo on yhtenä vaihtoehtona, koskee opetustoimen lisäksi varhaiskasvatusta, nuorisotyötä ja liikunta- ja kulttuuritoimea. Lopullisen päätösesityksen tekee kaupunginhallitus syyskuussa, joten saman tahon tulee päättää myös lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin teettämisestä.

Kyseessä todella on hyvin laaja hanke, joka toteutuessaan koskettaa merkittävän suurta ihmisjoukkoa; lapsia, nuoria ja heidän perheitään, niin päivähoidon, koulunkäynnin, sosiaalisten suhteiden kuin kulkemisen suhteen.

Vastuunsatuntevat aikuiset haluavat varmasti käyttää kaikki olemassa olevat keinot huolehtiakseen siitä, että ratkaisu, jonka tekeminen heille on uskottu, on paras mahdollinen. Kannustamme kaupunginhallitusta perehtymään asiaan vielä tästä näkökulmasta. Lapseen kohdistuvien vaikutusten arviointi ennen päätöksentekoa osoittaisi päätöksentekijältä vaadittavaa pitkäkatseisuutta.

Anna Lanas-Nevala
Puheenjohtaja
Lapsiperheiden Etujärjestö ry
Oulun Seudun paikallisjaosto