Tervetuloa Lapen live-tapaamiseen

Aika: lauantai 21.8.2010 klo 11-17

Paikka: Kulttuuritalo Valve, kokoushuone 3. krs, sisäänkäynti Ojakatu 4, Oulu

Tule mukaan suunnittelemaan Lapen toimintaa ja tulevaisuutta sekä tapaamaan lapelaisia. Päivän aikana keskustellaan seuraavista aiheista:

- Lapsiperheet-lehden tilanne

- Jäsenhankinta ja jäsenten aktivointi

- Ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen

- Työntekijän palkkaaminen

- Ministeri Risikon tapaaminen

- Aluetoiminnan tehostaminen

- Edunvalvonta-asiat

- Keskustelupalstan aktivointi

- Kotisivut

- Tasarahamallin päivittäminen

- Verkkokauppa

- Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa

- Firma- ja kannatusjäsenten hankintakampanja

Lape tarjoaa osallistujille pullaa ja kahvia/teetä. Tapaamisen jälkeen jatkamme iltaa Oulun keskustan ruokaravintolassa.

Lape korvaa tapaamiseen osallistuville jäsenille puolet matkakustannuksista halvimman kulkuneuvon mukaan. Korvaushakemus tulee tehdä hallitukselle kahden viikon sisällä tapaamisesta.

Lisätietoja tapaamisesta saat allekirjoittaneilta. Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Lämpimästi tervetuloa!

Hallitus

Anna Lanas-Nevala
puheenjohtaja
Lapsiperheiden Etujärjestö ry
puh. 044 317 1282
anna.lanas(@)gmail.com

Johanna Happonen
varapuheenjohtaja
Lapsiperheiden Etujärjestö
Puh. 050 532 4546
johanna.happonen(@)netti.fi

Lapset eivät lisää kotitalouden veronmaksukykyä. Julkistalouden rahoituspohjan kestävyys on sen sijaan riippuvainen siitä, onko perheillä varaa lapsiin. Erityisesti ensimmäisen lapsen ja kahta useampien lasten saanti lisää toimeentulohaasteita. Lapsiperhevaiheessa olevat kotitaloudet kasvattavat tulevaisuuden työvoiman ja pitävät isoa osaa elinkeinoelämän rattaista pyörimässä. Lapsiperheiden Etujärjestö ry katsoo, että verolinjauksia on välttämätöntä tarkastella myös siitä näkökulmasta, miten ne vaikuttavat lasten saanti- ja hoitoedellytyksiin.

Lapsiperheiden suuret perushankinnat ajoittuvat vaiheisiin, jolloin perheen koko kasvaa. Lasten tilantarve edellyttää isompia asuntoja ja yleensä myös isomman auton. Lapset lisäävät tavanomaisten kulutusmenojen lisäksi myös asumisen ja liikenteen käyttömenoja. Painopisteen siirtyessä välilliseen verotukseen kotitalouksien verottaminen lapsista kasvaa kulutusmenojen ja tuloverojen progression kautta. Lapsiperheiden Etujärjestön mielestä lapsiperheiden paisuvaa verokuormaa, joka johtuu asunnon ja auton suurentamisesta sekä kulutus- ja käyttömenojen kasvusta, tulee keventää. Tämä tulisi tapahtua suoraan verosta tehtävin lapsivähennyksin ja valinnaisella perheverotuksella.

Jos välillisen verotuksen ja tuloverotuksen yhteisvaikutusta lapsiperheisiin ei osata ottaa huomioon, saattaa se osaltaan heikentää tulevaisuuden kasvua ja lisätä lapsiköyhyyttä. Syrjäytyminen lisää väistämättä kustannuksia. Yhteiskunta voi menettää sekä lasten tulevat työpanokset, että esteeksi muodostuneet verosummat. Lapsiperheiden Etujärjestön mielestä julkishallinnon käytössä olevia laskentajärjestelmiä tulee kehittää siten, että välillisen verotuksen ja tuloverotuksen yhteisvaikutuksista voidaan esittää lapsiperheisiin kohdistuvat vaikutukset. Lisäksi tulee erikseen selvittää näiden lapsivaikutukset. Nämä tulisi esittää verotusta koskevien hallitusten esitysten yksityiskohtaisissa perusteluissa.

Lisätietoja:

Anna Lanas-Nevala

Puheenjohtaja

Lapsiperheiden Etujärjestö ry
anna.lanas(@)gmail.com
p.044-317 1282

Matti Sillanpää

3+ tiimi

mjs(@)pcuf.fi

Puheenjohtajaksi:

Anna Lanas-Nevala

Varsinaisiksi hallitusjäseniksi:

Roberta Fabritius
Sanna Hamström
Johanna Happonen
Henrietta Janhonen
Emilia Jääskeläinen

Varajäseneksi:

Laura Hiltunen

Hallitus valitsee ensimmäisessä kokouksessaan varapuheenjohtajan ja tarvittavat toimihenkilöt.
Onnittelut uudella hallitukselle ja kiitos kaikille edellisen vuoden työstä!

Aika:            lauantai 17.4.2010 klo 13.00

Paikka:         Helsinki, Kulttuurikeskus Caisa, kokoushuone 2
Mikonkatu 17 C / Vuorikatu 14 / Kaisaniemen metroasema, Helsingin keskusta.
(Yhteystiedot Caisan nettisivuilla http://www.caisa.fi/yhteystiedot)

Kiinnostaako Sinua tietää, miten voisit toimia lapsiperheiden hyväksi? Haluatko tulla kuuntelemaan lapelaisten ajatuksia ja ideoita sekä tapaamaan meitä hyvien keskustelujen merkeissä? Nyt siihen on mahtava tilaisuus!

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Virallisen kokouksen jälkeen keskustelemme Lapen toiminnasta pääkaupunkiseudulla ja ympäryskunnissa.

Lape tarjoaa osallistujille pullaa ja kahvia/teetä.

Lape korvaa kokoukseen osallistuvilta jäseniltä puolet matkakustannuksista halvimman kulkuneuvon mukaan. Korvaushakemus tulee tehdä hallitukselle kahden viikon sisällä vuosikokouksesta.

Lisätietoja kokouksesta ja Lapen toiminnasta saat allekirjoittaneilta. Älä epäröi ottaa yhteyttä J

Lämpimästi tervetuloa!

Toivottaa,

Hallitus
Lapsiperheiden Etujärjestö ry

Lisätietoja:

Anna Lepistö
Aluetoiminnan yhteyshenkilö
lepistoanna(@)hotmail.com

Johanna Happonen
Vantaan aluevastaava
johanna.happonen(@)netti.fi

Uusi päivähoitolaki on valmisteilla ja monet alan ammattilaiset sekä vanhemmat ovat ottaneet kantaa lain sisältöön. Myös oikeusasiamies on huomauttanut nykyisen lain olevan puutteellinen ja antavan kunnille liian paljon tulkinnan varaa esimerkiksi ryhmäkokojen osalta.

Lapsiperheiden Etujärjestö ry on luovuttanut 15.1. peruspalveluministeri Paula Risikolle kannanoton ja adressin, joissa vedotaan, että ryhmäkoot määriteltäisiin laissa. Aluetoiminnan yhteyshenkilö Anna Lepistö ja Vantaan aluevastaava Johanna Happonen luovuttivat kannanoton ja adressin ministerille henkilökohtaisesti.

Kannanoton allekirjoittivat mm. monet alan yhdistykset, päiväkodinjohtajat ja terveydenhuollon ammattilaiset. Adressiin kertyi yksityishenkilöiden nimiä yli 4200.

Ministeri Risikko otti kannanoton erittäin positiivisesti vastaan. Risikko kiitteli järjestön esittämiä tutkimukseen pohjautuvia perusteluja ja toivoi jatkossakin järjestömme aktiivista osallistumista perhepoliittisten kannanottojen muodossa. Ministeri oli tyytyväinen siihen, että lain valmistelu on herättänyt keskustelua sekä ammattilaisten että perheiden parissa.

Luovutettu adressi ja kannanotto löytyvät osoitteessa:

http://www.adressit.com/paivahoidon_ryhmakoot

Allekirjoittanut antaa mielellään lisätietoa tapaamisesta sekä kannanotosta.

Ystävällisesti,
Anna Lepistö
Aluetoiminnan yhteyshenkilö
Hallituksen jäsen
Lapsiperheiden Etujärjestö ry
040 181 6720
lepistoanna(@)hotmail.com

Kannanottoon kerätään nimiä alan järjestöiltä ja yhdistyksiltä. Kannanoton ovat
30.11. mennessä allekirjoittaneet:

- Adoptioperheet ry
- Yhteiset Lapsemme - All Our Children ry
- Anna Tuliharju,LL, Lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri
Psykoterapeutti (TEO), Kuopio
- Merja Kuusisto, kansanedustaja, Tuusula
- Merja Kyllönen, kansanedustaja, Suomussalmi
- Koivuharjun Toivolan Vanhempainyhdistys, Kemi
- Outi Alanko-Kahiluoto, kansanedustaja, Helsinki
- Savonlinnan Seudun Lastentarhanopettajat ry
- Tarja Kettunen, elto, Joensuu
- Parasta Lapsille ry
- Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen ammattiliitto STEKA ry
- Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ry
- Suomen Lastenhoitoalan Liitto ry
- Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry
- Suomen Lastenpsykiatriyhdistys ry
- Pohjois-Hämeen lastentarhaopettajayhdistys ry
- Suomen erikoistuneet lastentarhaopettajat ry

Adressiin on kertynyt nimiä 30.11. mennessä 3600. Adressin voi allekirjoittaa
osoitteessa http://www.adressit.com/paivahoidon_ryhmakoot. Muistathan käydä

allekirjoittamassa ja levittää tietoa eteenpäin!

http://www.adressit.com/paivahoidon_ryhmakoot

Kannanottoon ja adressiin kerätään nimiä 31.12.2009 asti, jonka jälkeen luovutamme
ne eduskunnalle. Nimien keruun edistymistä voi seurata Lapsiperheiden
Etujärjestön kotisivuilla www.lape.fi.

Tietoa kannanotosta ja adressista saa mielellään levittää eteenpäin kaikille
kiinnostuneille. Toivottavasti saamme yhdessä aikaan muutoksen!

Ystävällisin terveisin,

Anna Lanas-Nevala
Puheenjohtaja
Lapsiperheiden Etujärjestö ry

Yhteyshenkilö kannanottoa ja adressia koskevissa asioissa:
Johanna Happonen
Lapsiperheiden Etujärjestö ry
johanna.happonen(@)netti.fi

Me allekirjoittaneet vaadimme, että päivähoidon ryhmäkoolle asetetaan lakisääteinen enimmäis-määrä. Samalla hoidettavien lasten määrä suhteessa hoitajien määrään on pienennettävä niin, että

alle kolmivuotiaita on ryhmässä 8–10 ja hoitajia on yksi aina kolmea lasta kohden. Alle kuusi- vuotiaiden ryhmässä ei tule olla yli 18 lasta ja hoitajia on oltava yksi kuutta lasta kohden.

Päivähoitoyksiköissä tulee myös olla koulutettuja sijaisia varalle, jotta suhdeluku ei ylity sairaus-tapauksissa tai silloin kun osa-aikaiset lapset tulevat hoitoon yhtä aikaa.

Perusteet

Suuret päiväkotiryhmät lisäävät merkittävästi infektiotauteja, koska taudit tarttuvat lapselta toiselle.

Tiivis oleskelu suurissa ryhmissä johtaa samalla yhä vastustuskykyisempien bakteerikantojen kehit-tymiseen. Lasten päivähoito on myös merkittävimpiä kanavia virusten leviämiselle koko yhteis-kuntaan. Suurilla päivähoitoryhmillä on siis suuri vaikutus koko yhteiskunnan terveyteen, talouteen ja työkykyyn.

Yksilötasolla toistuvat korvatulehdukset voivat heikentää lapsen kuuloa ja alentaa keskittymis- ja oppimiskykyjä. Myös suurten hoitoryhmien melu ja levottomuus haittaavat oppimista tärkeässä kehitysvaiheessa. Suuret hoitoryhmät aiheuttavat lapselle lisäksi kohtuutonta ihmissuhde-kuormitusta ja yksilöllisen hoidon puute vaikuttaa haitallisesti lapsen turvallisuudentunteeseen.

Laki lasten päivähoidosta määrää, että päivähoidon on lapsen iän ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti edistettävä lapsen fyysistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä. Lain mukaan päivä-hoidon tulee terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan olla lapselle ja lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopiva.

Valtion tukeman palvelun ei tule edistää käytäntöjä, jotka aiheuttavat kustannuksiltaan ja vaiku-tuksiltaan kalliita sairastelukierteitä ja voivat olla riski yksilön henkiselle hyvinvoinnille.

Liitteessä (Liite A) kuvataan tarkemmin suurten päivähoitoryhmien vaikutuksia yksilötasolla ja yhteiskunnallisesti.

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa todetaan YK:n Lasten oikeuksien sopimuksen mukaisesti, että julkisen vallan on asetettava päätöksenteossa lapsen etu ensisijalle. On huomattava, että tekemättä jättäminenkin on päätös. Näin ollen sekin, että päätetään jättää määrittämättä ryhmäkoko lailla, tulisi pystyä perustelemaan lapsen edun näkökulmasta.

Mikäli ryhmäkokojen vaikutuksista on päätöksen tekijöillä epävarmuutta, olisi aiheellista hyödyntää asiassa Lapsivaikutusten arviointia. Erityisesti se, että lasten päivähoidolla on erittäin laajat, pitkäaikaiset ja vakavat vaikutukset, puoltaa LVA:n toteuttamista.

Etenkään epävarmassa taloudellisessa tilanteessa lyhytjänteinen taloudellinen ajattelu ei saisi ohjata päätöksiä. Se, mikä nyt säästetään lasten hyvinvoinnista, tulee maksettavaksi tulevaisuudessa. Lasten päivähoitoryhmien pienentäminen lain avulla on tarpeen sekä lapsen edun että kansanterveyden ja -talouden vuoksi.

Liite A

Kempeleessä 18.8.2009

Anna Lanas-Nevala

Puheenjohtaja

Lapsiperheiden Etujärjestö ry

Liite A

Suurten päivähoitoryhmien vaikutus lapsen terveyteen ja kehitykseen

Suuret päiväkotiryhmät lisäävät sairastumisia hengitystie- ja välikorvatulehduksiin, koska taudit tarttuvat helposti lapselta toiselle.

Päiväkodeissa hoidettavat lapset sairastavat 2–3 kertaa enemmän kuin perhepäivähoidossa. Koti-hoidossa olevat lapset sairastavat vähiten. Päiväkotihoidossa olevat lapset sairastavat 2,7-kertaa enemmän välikorvatulehduksia ja 1,6-kertaa enemmän ripulitauteja ja ovat 2,5-kertaa useammin kuumeessa verrattuna kotihoidossa oleviin lapsiin.

Toistuvat korvatulehdukset voivat aiheuttaa lapselle kuulon heikkenemistä ja tämä alentaa merkittävästi hänen kykyään oppia lukutaitoa ja matemaattisia taitoja myöhemmin. 

Tulehduksen aikana myös lapsen kontaktikyky, keskittyminen ja oppiminen heikkenevät. Näille taidoille on haittana myös suurten ryhmien aiheuttama jatkuva meteli ja rauhattomuus sekä jatkuvasti muuttuvat vuorovaikutussuhteet muihin lapsiin ja hoitajiin. Taustamelu heikentää puheen erottamista enemmän lapsilla kuin aikuisilla. Melu häiritsee oppimista ja tehtäviin keskittyminen vaikeutuu. Tämä on hyvin haitallista, koska päiväkoti-ikäiset lapset ovat kehitysvaiheessa, jossa kielen ja muiden taitojen oppiminen on herkimmillään.

Nykyisten päiväkotien tilat on mitoitettu tietylle määrälle lapsia. Jos tiloissa leikkii ja nukkuu alku-peräiseen mitoitukseen verrattuna lähes kaksinkertainen määrä lapsia, nousee ilman hiilidioksidi-pitoisuus helposti liian suureksi. Tämä laskee vireystilaa ja jaksamista ja aiheuttaa jälleen levottomuuden kasvua.

Suurten päivähoitoryhmien vaikutus lapsen psyykkiseen hyvinvointiin

Jatkuva meteli, oman rauhan ja hiljaisuuden puute sekä läheisen aikuiskontaktin vähäisyys tai puuttuminen on lapselle henkisesti kuluttavaa. Lapsen tulisi saada keskittyä oppimiseen ja leikkimiseen ja nauttia niistä.

Lapsi tarvitsee kokemuksen siitä, että tuttu aikuinen välittää ja on hänestä erityisesti vastuussa. Suuressa ryhmässä hoitaja ei pysty antautumaan riittävän yksilölliseen ja lämpimään vuoro-vaikutukseen yhdenkään lapsen kanssa jatkuvien keskeytyksien ja yleisen hälinän vuoksi. Suuret lapsiryhmät eivät turvaa lapsen tarvetta ja oikeutta turvallisuuden tunnetta vahvistavaan kasvu-ympäristöön. Turvattomuuden tunnetta lisää esimerkiksi tilanne, jossa pienemmälle lapsimäärälle tarkoitettuihin tiloihin osoitetaan lähes kaksinkertainen määrä lapsia, jolloin kaikille ei riitä omaa lepo- ja ruokailupaikkaa ja naulakkoa.

Suurten ryhmäkokojen myötä lapsen sosiaalisten suhteiden määrä kasvaa liian suureksi ja siitä aiheutuu pienelle lapselle kohtuutonta ihmissuhdekuormitusta. Pieni lapsi ei myöskään ole vielä valmis odottamaan kovin kauan, että saa aikuiselta huomiota. Suuri ryhmä aiheuttaa levottomuutta ja turhautumista. Turhautunut lapsi turvautuu helposti myös aggressiiviseen käytökseen.

Suuret ryhmät ovat myös otollinen kenttä kiusaamiselle ja syrjimiselle, kun hoitajat eivät ehdi huomata ja puuttua lasten keskinäisiin välienselvittelyihin. Lapset eivät tunne toisiaan yhtä läheisesti kuin pienemmissä ryhmissä eikä tiivistä yhteishenkeä saada välttämättä muodostettua.

Suurten päivähoitoryhmien vaikutus kansanterveyteen ja -talouteen

Sen lisäksi, että tulehdustaudit leviävät päiväkodissa suuren lapsiryhmän kesken, tarttuvat ne tietenkin myös päiväkodin työntekijöihin, jotka joutuvat jäämään pois töistä. Sen lisäksi sairaiden lasten vanhemmille kertyy työstä poissaoloja heidän hoitaessaan ensin lapsiaan ja sitten mahdollisesti vielä itseään. Lapsiperheiden vanhempien työstä poissaoloista 40 prosenttia johtuu lapsen sairaudesta. Taudit leviävät vanhempien kautta muille työpaikoille. Näin ollen myös työnantajat kärsivät suurten ryhmien seurauksia.

Lasten päivähoito onkin yksi merkittävimmistä kanavista virusten leviämiselle koko yhteiskuntaan. Lasten rokottamisen tiedetään vähentävän infektioita lasten lisäksi myös iäkkäillä. Suurten ryhmä-kokojen aiheuttama ongelma ei siis suinkaan ole vain lapsiperheiden.

Lasten tiivis yhdessäolo suurissa hoitoryhmissä kasvattaa yhä vastustuskykyisempiä bakteerikantoja ja hoitona runsas antibioottien käyttö taas johtaa antibioottien tehon heikkenemiseen. Sillä, että infektioita vähennetään lasten hoitoryhmiä pienentämällä, on siis suuri kansanterveydellinen merkitys - eli käytännössä myös hyvin suuri taloudellinen merkitys yhteiskunnalle.

Suurten päivähoitoryhmien vaikutus hoitohenkilökuntaan

Päiväkodeissa työskentelevälle hoitohenkilökunnalle ylisuuret ryhmät aiheuttavat liiallisia paineita. Melun ja levottomuuden sietäminen väsyttää ja kyvyttömyys antaa hoidettaville lapsille riittävästi huomiota turhauttaa. Työ muuttuu antoisasta kuluttavaksi ja rutiininomaiseksi, jolloin lapsen tarpeita ei jakseta kohdata sillä herkkyydellä kuin pienemmissä vuorovaikutustilanteissa pystyisi.

Päiväkotien henkilökunta kärsii myös eniten äänihäiriöistä, jotka johtuvat alituisesta korotetulla äänellä puhumisesta. Äänihäiriöt haittaavat merkittävästi työntekoa ja lisäävät sairauspoissaoloja.